Seminaarissa pohdittiin kaupunkimallin hyötyjä nyt ja tulevaisuudessa

Unity-3D-kaupunkimallissa suunnitteilla ja rakenteilla olevat kohteet näkyvät keltaisina. Mallissa voi myös kiivetä Ratikan kyytiin sekä tutustua raitiotiereittiin ja pysäkkeihin. Kevyessä mallissa ympäristöä ja rakennuksia ei ole visualisoitu tarkasti.

Uuden Unity-3D-kaupunkimallin tiimoilta 12.6.2018 pidetty seminaari veti tuvan täydeltä yritysten edustajia ja muita kehittäjiä pohtimaan kaupunkimallin käyttö- ja jakelutapoja. Finlaysonilla Galleria Nottbeckissa kuultiin myös, millaisia kokemuksia Tampereen kaupungilla ja yrityksillä on ollut kaupunkimallien käytöstä. Uusi Unity-3D-malli on jaettu avoimena datana kesäkuussa.

Unity-3D-kaupunkimalli on kehitetty 6Aika: Massadata kaupunkiympäristön ja -liikenteen kehittämisessä sekä innovaatioalustana palveluille ja liiketoiminnalle -hankkeen tuotoksena yhteistyössä Sitowise Oy:n kanssa. Kaupunkimalli kattaa Tampereen ratikkareitin Pyynikiltä Kalevaan ja Hervantaan, mukana on myös muita käynnissä ja suunnitteilla olevia hankkeita. Malli mahdollistaa pelillisten sovellusten ja visualisointien kehittämisen kaupunkiympäristössä. Tänä kesänä mallille testataan vielä jakelualustaa, johon voisi myös palauttaa aineistoja.

Visualisointi ja pelisovellukset innostavat ideointiin

Tilaisuuden avannut Niina Siipola Tampereen kaupungin Smart Tampere -ohjelmasta näki kaupunkimallin tarjoavan mahdollisuuksia hankkeiden ja suunnitelmien visualisointiin. Siipola korosti yritysyhteistyön merkitystä; avoimen datan mallilla halutaan tukea yritysten liiketoimintaa.

Tampereella kaupunkimallista on kertynyt hyviä kokemuksia yleisötilaisuuksissa ja kyselyissä. Esimerkiksi lapsilta on saatu fiksuja ideoita pelisovellusten avulla.

–Hiedanrannan yleisötilaisuudessa 5–6-vuotiaat innostuivat ideoimaan aluetta ja etsimään sopivia paikkoja kouluille ja puistoille. Keskustorin vuoropuhelusovelluksessa koululaisia pyydettiin suunnittelemaan kiva ja huono aukio, kaupunkimalleja Tampereen kaupungilla hallinnoiva Rodrigo Coloma kertoi esimerkkejä.

–Uutta Unity-3D-kaupunkimallia voidaan jakaa raakadatana, koska tiedetään, mistä malli koostuu ja kaikki tarvittavat luvat on pyydetty, Coloma tähdensi. Edellistä kaupunkimallia vaivaa juurikin se, ettei kaikkia aineistoja voida jakaa avoimesti.

Tampereen kuulumisista Coloma mainitsi myös tekeillä olevan tietomallinnusstrategian. Tampere aikoo pyytää yhteistyökumppaneiltaan aina myös 3D-materiaalia. Uusilla teknologioilla pyritään korvaamaan vanhoja, monimutkaisia ratkaisuja.

Kari Peltola Virtual Reality Finland ry:stä kertoi virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden teknologian viimeisimmistä virtauksista. –Järkevä ja laadukas virtuaalikokemus alkaa olla yhä useamman ulottuvilla, sillä laitteiden hinnat ovat tulleet melkoisesti alaspäin. Myös puhelimissa ja sosiaalisessa mediassa käyttö laajenee, Peltola totesi.

Riku Huhta WSP:ltä liikkui virtuaalisesti kaupunkimallissa Tampereen keskustassa. Virtuaalisella kameralla saa käännettyä näkymän haluamaansa suuntaan.

Miten kaupunkimalli taipuu yritysten käyttöön?

Aamulehdessä halutaan kehittää digitaalisen kerronnan keinoja, ja yksi esimerkki tästä on mediatalon, Goforen ja TTY:n projekti kaupunkimallin henkiin herättämiseksi Tampereen kaupungin avointa dataa hyödyntämällä. Uutispäällikkö Elina Paasonen kertoi, että tavoitteena oli alkajaisiksi saada kaupunkiliikenteen bussit ajamaan reaaliajassa ja liikennevalot toimimaan kuten ulkona. Malli osoittautui kuitenkin liian raskaaksi ja käyttöoikeudetkin olivat epäselvät, mutta kokemuksia kertyi jatkoa varten. Seuraavaksi näköpiirissä on uuden, kevyemmän kaupunkimallin hyödyntäminen toimitustyössä. Sillä voitaisiin paikallistaa häiriötilanteita sekä havainnollistaa suunnitelmia, reaaliaikaisia liikennetietoja, maanalaista Tamperetta ja sisätiloja. Aamulehdessä toiveena on, että hankkeiden havainnollistaminen lisäisi keskustelua ja parantaisi sen tasoa.

Tamperelainen Huoneistostudio tekee uudiskohteista virtuaalimallinnoksia ja käyttää kaupunkimallia ikkunoista avautuviin näkymien visualisointiin, jotta tuleva asukas tai käyttäjä saisi tiloista aidomman tuntuman. Toimitusjohtaja Atte Miikkulaisen mukaan kokemukset ovat hyviä, vaikka kehitettävääkin on. – Kaupunkien kesken voisi olla enemmän yhteistyötä, jotta mallit olisivat samanlaisia, toimivathan yritykset usein monilla paikkakunnilla, hän toivoi.

Myös Swecossa on saatu hyviä kokemuksia kaupunkimallin käytöstä rakennus- ja aluesuunnittelussa. Kari Nöjd mainitsi aluesuunnittelusta esimerkkinä virtauslaskennan, jolla tutkitaan tuuliviihtyvyyttä, tuulikuormia, epäpuhtauksien leviämistä ja veden ja ilman virtauksia. –Kun tulokset visualisoidaan kaupunkimalliin, se rikastuu, Nöjd totesi. Rakennusten suunnittelussa energiasimulointi on jo perustyötä. Myös energiantuotantojärjestelmiä optimoidaan simuloinnein; aurinkopaneeleja voidaan sijoittaa sopiviin kohtiin täydentämään verkostoa.

Toiveena on standardisoitu kaupunkimalli

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat pääsivät pohtimaan ryhmissä kaupunkimallin jatkokehittelyä ja toimivia jakelutapoja. Yhteisenä toiveena oli, että kaupunkimalli olisi standardoitu ja palvelisi mahdollisimman monia käyttäjiä ja siitä voisi tarvittaessa ladata sopivia palasia omaan käyttöön. Myös pienet toimijat olisi tärkeää saada käyttämään ja kehittämään mallia: se kehittyisi joukkoistamisella. Kaupunkimallin kustannukset pysyisivät kurissa, jos käyttäjien olisi palautettava sinne dataa.

Seminaarin osallistujat ideoivat ryhmissä Unity-3D-kaupunkimallille käyttökelpoisia jakelutapoja ja pohtivat kuinka malli kehittyisi ja rikastuisi.

Kehittämispäällikkö Matias Ansaharju Tampereen kaupungilta totesi, että kaupungin ja yritysten välille on saatu keskusteluyhteys, mistä myös seminaarin runsas osallistujajoukko on osoitus. Ansaharju nosti kaupungin näkökulmasta kaupunkimallin tärkeimmiksi käyttökohteiksi päätöksenteon ja osallistumisen, suunnittelun yhteensovittamisen sekä elinvoiman, jota malli voisi tukea toimimalla yhteisenä alustana hankkeille.

Kaupunki ottaa kopin mallin jatkokehittelyssä. –Tavoitteena on seuraavaksi kytkeä viranomaisdata suoraan kaupunkimalliin, Ansaharju sanoi.

--

Tilaisuuden materiaalit:

Kaupunkitietomallien ja virtuaaliteknologioiden soveltaminen rakennusalalla
/ Kari Nöjd, Sweco

Uusien rakennusten visualisointi kaupunkimalliympäristöön
/ Atte Miikkulainen, Huoneistostudio

Future of XR
/ Kari Peltola, Virtual Reality Finland ry

Mitä jos Nysset huristaisivat 3D-kaupunkimallissa?
/ Elina Paasonen, Aamulehti

Koonti seminaarin ryhmäkeskusteluista

Kaupunkimalli ladattavissa täältä:
https://data.tampere.fi/data/dataset/tampereen-kaupungin-unity-3d-kaupunkimalli