Smart Tampere älykkään kaupungin kehittäjänä: vauhtia liiketoimintaan

Smart Tampere -ohjelma on toiminut reilut puolitoista vuotta. On aika esitellä esimerkkejä käytännön tuloksista: näin ekosysteemiohjelma on vauhdittanut yritysten liiketoimintaa.

Telian uusi Crowd Insights -työkalu on saanut alkunsa Tampereella. Yritys on tuotteistanut sen palveluksi, jota tarjotaan jo Suomessa ja Ruotsissa, pian laajemmaltikin. Jotta tähän saakka päästiin, tarvittiin Telian ja Smart Tampereen yhteistyötä – sekä Robbie Williams.

– Mietimme Telian kanssa, miten heidän osaamistaan voisi hyödyntää kaupunkiympäristössä, ja hyvin monesta kaupungin yksiköstä nousi esille tarve tuntea ja ymmärtää ihmisvirtojen liikkeitä tarkemmin, kertoo projektipäällikkö Niina Siipola.

Kun tiedetään, mistä väki tulee, missä viipyy ja millaisia reittejä poistuu, muun muassa liikennesuunnittelua, katujen kunnossapitoa ja palveluja voidaan hoitaa älykkäämmin. Mainion testimahdollisuuden tarjosi brittipoppari Robbie Williamsin konsertti, joka veti elokuussa 2017 Tampereen Ratinaan noin 30 000 katsojaa. Telian mobiiliverkon anonymisoidun datan perusteella saatiin vastauksia tapahtumanjärjestäjiä ja kaupunkia kiinnostaviin kysymyksiin.

– Meitä kiinnosti erityisesti, paljonko porukkaa tulee Turusta, Helsingistä tai Rovaniemeltä. Crowd Insights osoittautui työkaluksi, joka vahvistaa kykyämme ymmärtää ja täydentää muilla tavoin kerättyä tietoa, kertoi ohjelmajohtaja Tero Blomqvist testin jälkeen.

Telian Crowd Insights -yhteistyö kuvastaa hyvin Smart Tampereen ekosysteemiohjelman ydintä. Tehtävänä on ymmärtää, mitä kaupungin tärkeimmät kärkihankkeet, palvelualueet ja liikelaitokset tarvitsevat, yhdistellä näistä tarpeista isompia kokonaisuuksia ja valita, mihin niistä kannattaa ensimmäisenä lähteä etsimään parhaita ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa.

– Meidän tehtävämme julkisena toimijana on tukea liiketoimintakehitystä, sillä sitä kautta syntyy uusia työpaikkoja. Smart City -ratkaisuihin keskitymme, koska niitä haluavat käyttää muutkin maailman älykkäät kaupungit, ja se taas luo mukana oleville yrityksille mahdollisuuksia kansainväliseen kauppaan, Blomqvist sanoo.

Älykkäät ratkaisut ja kestävä kehitys kulkevat rinnan. Älykaupungit hyödyntävät dataa parantaakseen nykyistä toimintaansa ja löytääkseen kokonaan uusia toimintatapoja esimerkiksi energiankäytössä, rakentamisessa ja liikkumisessa.

– Uudet ratkaisut ovat usein ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpiä. Niihin Tampereenkin pitää keskittyä, jos se haluaa olla kansainvälisesti tunnustettu kestävän kehityksen älykaupunki, Blomqvist sanoo.

Smart Tampere on puolentoista ensimmäisen vuotensa aikana ollut laittamassa alkuun myös kahta muuta liiketoimintamallia. SmartMile-pakettiautomaatit ovat avoimessa yhteiskäytössä kaikille pakettipalvelujen tarjoajille, joten verkkokauppoja käyttävä asiakas voi saada kaikki ostoksensa samaan paikkaan. Työalusta.fi puolestaan palvelee nuoria, kun he rakentavat itselleen sopivaa polkua koulutukseen ja työelämään.

Maailman ensimmäinen 5g-puhelu soitettiin Tampereen Frenckellin aukiolta Viroon 27.6.2018
Liikenneministeri Anne Berner, Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila soittivat maailman ensimmäisen 5G-puhelun Viroon 27.6.2018. (Kuva: Pirkko Laitinen/Tampereen kaupunki)

Mikä tahansa Suomen kaupungeista olisi varmasti huolinut Elisan huippunopeat mobiililaajakaistayhteydet ensimmäisenä maassamme. Elisa totesi Smart Tampere -yhteistyön kuitenkin niin hedelmälliseksi, että ne saatiin ensimmäiseksi Tampereen keskustaan. Verkon rakennustyöt valmistuivat maaliskuussa 2018 ja maailman ensimmäinen kaupalliseen käyttöön avatun verkon 5G-puhelu soitettiin Tampereelta kesäkuussa.

– Uusi mobiiliverkko mahdollistaa kokonaan uudenlaisten älykkäiden digitaalisten palvelujen kehittämisen Tampereen ja sen lähiseudun asukkaille ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Älykkään kaupungin kehitys saa siitä jälleen lisää vauhtia, Blomqvist sanoo.

Pilotit ja kokeilut yhdessä yritysten kanssa ovat yksi tapa tukea uuden liiketoiminnan avauksia. Toinen tapa on rohkaista yrityksiä tuotteiden kehittämiseen ja testaamiseen luomalla sitä varten kansainvälisiä toimintaympäristöjä, joita myös alustoiksi kutsutaan. Esimerkiksi seudun drone-osaamisen tueksi on valjastettu vanha muovitehdas Hiedanrannassa.

– Alan yritykset voivat käyttää sitä tuotekehitykseen, alan opiskelijat taas ovat mukana yhteistyössä, saavat harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja. Samalla seudun drone-kehittämisen kokonaisosaaminen kasvaa ja kilpailukyky paranee. Tämä avaa todella suuria mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulu on jo drone-maailman kärkeä, Blomqvist kertoo.

Hiedanrannan drone-testausalue on samalla kuvaava esimerkki siitä, miten Tampereen kaupunki pyrkii olemaan yritysten kumppanina liiketoiminnan kehittämisessä aiempaa monipuolisemmin tavoin. Perinteisesti kaupunki on tilannut ja ohjannut; älykäs Tampere mahdollistaa, tuo sopivia toimijoita yhteen ja tähtää siihen, että kaikki osapuolet hyötyvät. Näin esimerkiksi kesästä 2018 lähtien käytössä ollut Hervannan pilvipohjainen, 5G-valmiuksinen testialusta palvelee laajaa innovaatioiden kehittäjien joukkoa.

– Yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat testata ja kehittää sen avulla älykkään kaupungin palveluja. Tampereen kaupunki ja Smart Tampere -ohjelma tarjoavat Nokia Oyj:n rakentaman verkon niiden käyttöön ja antavat siten niille yhden lisävaltin kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseen, Blomqvist kertoo.

Dronejen sisätilalennätys onnistuu Tampereella Hiedanrannan alueella vanhan muovitehtaan hallissa
Tampereella voi testata mm. dronejen sisätilalennätystä. Testihalli sijaitsee Hiedanrannan alueella. (Kuva: Jari Kippola/Imagokuva)

Kun Smart Tampere kutsui yrityksiä hyödyntämään ratikan tasopintoja (ikkunoita, väliseiniä jne.) ja kameroita, yritykset lähtivät innokkaasti tarjoamaan uusia ratkaisuja. Raitiovaunuissa on joka tapauksessa kamerat; Smart Tampere varmistaa, että niiden keräämästä datasta jalostuu sekä uutta liiketoimintaa yrityksille että parempia palveluja ratikan käyttäjille.

– Sisäkameroiden avulla pystytään seuraamaan vaikkapa sitä, paljonko kyydissä on ihmisiä, ja siten kertomaan pysäkillä odottaville, missä vaunuissa olisi parhaiten tilaa. Liikenteen suunnittelijat puolestaan saavat näin tarkkaa ja reaaliaikaista tietoa muun muassa vaunujen täyttöasteista eri väleillä, kertoo projektipäällikkö Niina Siipola.

Smart Tampere tekee yhteistyötä myös raitiovaunut valmistavan Transtechin kanssa. Yhdestä vaunusta tehtäneen aivan erityinen: suunnitelmissa on living lab -tyyppinen alusta yritysten tuotekehitykseen ja uusien ratkaisujen testaukseen.

Tampereen keskustaan junaradan päälle nousevan monitoimiareenan digitaalista käyttäjäkokemusta käsitellyt infotilaisuus puolestaan sai kerralla liikkeelle lähes sata kiinnostunutta. Tehtävää riittää, sillä monitoimiareenan digitaalisen infran pitää mahdollistaa sekä tulevaisuuden elämysteollisuus, vaikkapa hologrammikonsertit, että palveluiden integroiminen Tampereen keskustan palveluihin, kuten joukkoliikenteeseen.

– Tampereen areenan kävijäkokemus suunnitellaan Smart Tampere -tyyliin kokonaisvaltaisesti kotiovelta areenalle ja takaisin riippumatta siitä, miten läheltä tai kaukaa kävijä on, Blomqvist sanoo.

Tampereen merkittävät rakennushankkeet Kansi ja Areena sekä raitiotie ovat mitä suurimmassa määrin älykkään kaupungin ratkaisujen kehittämistä ja testaamista yhdessä yritysten kanssa. Vaikka tulevaisuutta tehdään käytännössä usein ratkaisu kerrallaan, Smart Tampereen tehtävänä on varmistaa, että niistä syntyy kokonaisuus, jonka osat toimivat sujuvasti yhteen ja kehittävät koko kaupunkia valittuun suuntaan. Työ vaatii usein sovittelua ja neuvottelua, mutta kantaa myös hedelmää.

– On hyvin tyypillistä, että ihmiset näkevät lähinnä oman tonttinsa, tehtävänsä tai alueensa tarpeet. Olemme kuitenkin huomanneet, että kun eri tontteja ymmärtää paremmin, alkaa samalla nähdä mikä niitä yhdistää – ja kun yhteinen maaperä löytyy, ihmiset ja yritykset lähtevät yleensä innokkaasti yhteistyöhön, Blomqvist sanoo.