6Aika työllisyyden ja osaamisen kehittäjänä Tampereella

Kuva: Laura Vanzo/Visit Tampere

Keinot kohtaanto-ongelman hoitamiseen, sujuvien työllistymispolkujen mahdollistaminen, yksilöllinen uraohjaus, verkostomainen ja moniammatillinen toiminta, osallisuus ja asiakaslähtöisyys… 6Ajan hankkeissa on kokeiltu ja kehitetty osaamista ja työllisyyttä monesta eri näkökulmasta. Näin kertyneestä kokemuksesta on hyötyä erityisesti nyt, kun tarvitaan tehokkaita toimia koronapandemian työllisyysvaikutusten korjaamiseen.

Korkea koulutus tai pitkä työkokemus eivät välttämättä takaa työpaikkaa. Kokeneellakin työnhakijalla voi olla vaikeuksia tunnistaa ja tarjota omaa keskeistä osaamistaan, työnantajat taas eivät välttämättä osaa kuvata riittävän tarkasti, mitä ovat hakemassa.

– Kohtaanto-ongelma on ihan todellinen: yrityksissä olisi paljon tekemistä ja avoimia työpaikkoja, työnhakijoitakin on runsaasti, mutta nämä eivät aina kohtaa, sanoo Petri Pekkola, Näyttämöt ja kasvunpajat -hankkeen tamperelainen ideoija.

6Ajan Näyttämöt ja kasvunpajat -hanke pureutui kohtaanto-ongelmaan haastepajojen avulla. Rekrytointiapua tarvitsevat yritykset tarjosivat pajoihin haasteita, ja niitä ratkomaan etsittiin työnhakijoiden ja valmistuvien opiskelijoiden joukosta henkilöitä, joilla on sopivaa osaamista. Pajoissa yritykset pääsivät näkemään käytännössä, kuka porukasta voisi olla juuri niiden omiin tarpeisiin parhaiten osuva työnhakija.

– Kohtaanto-ongelmaa voi siis ratkaista strategisen osaamisen hallinnan kautta. Kun sekä yrityksiä että työnhakijoita saadaan valmennettua näissä taidoissa, sillä on varmasti vaikutusta työllisyyteen, Pekkola toteaa.

Pekkolalla on pohdittuna malli, jonka avulla kohtaanto-ongelmaa on helpompi hahmottaa ja hoitaa. Se perustuu muun muassa juuri 6Ajan ja TreStartin tyyppisten hankkeiden parissa kertyneeseen kokemukseen yritysten ja korkeakoulutettujen kanssa toimimisesta.

Mallissa osaamisen tunnistaminen ja tuotteistaminen tehdään aina tapauskohtaisesti ja räätälöidysti tiettyyn osaamistarpeen ja tarjonnan tilanteeseen. Pekkola korostaa, että niin työnantajan kuin -hakijankin pitää ensin selvittää ja oppia viestimään omat tarpeensa ja tarjontansa, vasta sitten voi syntyä täydellisiä kohtaamisia, jotka johtavat työllistymiseen.

DuuniPolun kokeiluissa sujuvia polkuja työelämään

6Aika: DuuniPolun kohderyhmää olivat Tampereella ammattillisista opinnoista valmistuvat nuoret ja tavoitteena heidän työllistymisensä edistäminen. DuuniPolku teki paljon verkostomaista ja moniammatillista yhteistyötä muiden nuorten työllistymistä edistävien hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Toimintamalleja kokeiltiin ja kehitettiin ennakoivalla otteella.

– Emme odottaneet, että nuoret valmistuvat ja jäävät mahdollisesti työttömiksi, vaan olimme oppilaitoksessa sparraamassa, valmentamassa, tuomassa työelämä- ja yrittäjyystaitoja sekä tarjoamassa varhaista tukea, kertoo projektipäällikkö Anne Kumpula.

Yksi keskeinen DuuniPolun periaate oli nuorten ottaminen mukaan toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Nuoret toimivat muun muassa yrittelijäisyyslähettiläinä, tekivät uravideoita ja asennekampanjaa – siis uraohjausta nuorilta nuorille.

Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys

Yksilölliset palvelut ja asiakaslähtöinen toiminta näyttivät voimansa DuuniPolun kokeiluissa. Esimerkiksi varhainen tuki on tarpeen silloin, kun opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Niinpä 6Aika-kokeilussa annettiin Tredun opiskelijoille yksilöllistä uraohjausta ja tukea, jotta jokaiselle löytyisi oma, opintoja eteenpäin vievä ratkaisu. Opiskelijan polku on sujuva, kun työllistämisen koko verkosto tekee yhteistyötä ja viilaa prosessinsa sujuviksi.

– Nuorta ei pidä jättää yksin tai tyhjän päälle. Jos yksi taho ei pysty auttamaan, aina pitäisi olla seuraava toimija ottamassa koppia. Sama pätee tietysti kaikkiin asiakkaisiin: heidät pitää pystyä ohjaamaan aktiivisesti niille reilteille, jotka vievät työllistymisessä nopeimmin eteenpäin, Kumpula kertoo.

’Asiakasnäkökulma edellä’ pätee myös työnantajien suuntaan. Koulutukset kannattaa muotoilla tilanteen ja tarpeen mukaan. Hyvä esimerkki tästä oli DuuniPolun yritysyhteistyö Särkänniemen kanssa. Särkänniemi on merkittävä nuorten työllistäjä, ja DuuniPolun toimintamallissa opiskelijat pystyivät edistämään opintojaan tekemällä töitä. Ns. välioppisopimuksella esimerkiksi ravintola- ja catering-alan perusopintoja suorittava opiskelija pystyi tekemään osan opinnoistaan kesätöissä ja palasi sen jälkeen oppilaitokseen valmistumaan.

– Tämä toimii, kun mukana on alaa hyvin tunteva henkilö koordinoimassa työelämän ja oppilaitoksen yhteyksiä. Särkänniemen malli osoitti, että koulutusta on mahdollista rakentaa yrityksen tarpeisiin ja saada silti tutkinto istumaan kuvioon, Kumpula sanoo.

Kokemukset työelämän ja opintojen yhdistämisestä ovat hyödyllisiä myös siksi, että jatkuvan oppimisen ajatus on noussut vahvasti keskusteluun. Osaamisen kehittäminen on nykyään tarpeen työuran eri vaiheissa, ja oppimisen pitäisi tapahtua enimmäkseen työpaikalla ja työn ohessa.

Työllisyyden hoito jatkuu kuntakokeilussa

DuuniPolun oppeja ja yhteistyömalleja on mahdollista hyödyntää työllisyyden kuntakokeilussa, joka alkaa Pirkanmaan laajuisena vuonna 2021. Kunnat saavat tällöin vastuulleen muun muassa nuorten työllisyydenhoidon. DuuniPolussa kehitetyt toimintatavat palvelevat myös muita kohderyhmiä, vaikkapa aikuisia alanvaihtajia. Näin esimerkiksi yksilöllisen uraohjauksen keinot ja työelämän kanssa yhdessä toteutettavat koulutusmallit tulevat tarpeeseen.

– Välillä työllistymiseen tarvitaan pidempi reitti: oman motivaation etsimistä, oikean alan hakemista ja kokeilemista, tehtävien oppimista työelämässä. Tässä tarvitaan tukea ja ohjausta sekä työnhakijalle että työnantajalle, Kumpula sanoo.

DuuniPolun ja muiden 6Aika-hankkeiden kokeilut ovat luoneet alustaa, yhteistyötä ja -ymmärrystä, joiden pohjalta kuntakokeilu pääsee kehittämään edelleen hyviksi havaittuja käytäntöjä sekä työnhakijoiden että työllistävien yritysten tarpeisiin.

Samalla on vahvistunut näkemys ekosysteemipohjaisesta työllisyydenhoidosta: työllisyyden ekosysteemiin kuuluvat kaupungin toimijat, ELY-keskus, TE-toimisto, KELA ja erilaiset monialaiset palvelurakenteet, oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat ja yritykset. Paikallisia kumppanuuksia tarvitaan, jotta työllisyydenhoito on tehokasta.

Petri Pekkola on toiminut palvelupäällikkönä Tampereen kaupungin Työllisyys- ja kasvupalveluissa ja jatkaa vuoden 2021 alussa kohtaantopalvelujen erityisasiantuntijana. Pekkola toimi Tampereella esimiehenä 6Aika Näyttämöt ja kasvunpajat- sekä Digipore-hankkeissa.

Anne Kumpula on syksystä 2020 toiminut projektipäällikkönä Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. 6Ajassa Kumpula oli projektipäällikkönä Tampereella 6Aika: DuuniPolussa ja Osaamossa.

DuuniPolku Tampereella:

  • Tampereen kaupungin osatoteutuksessa edistettiin erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työllistymistä opintojen aikana ja valmistumisvaiheessa. Uusia yhteistoiminnallisia palveluita ja toimintamalleja rakennettiin yhdessä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden ja Tredun kanssa.
  • Tampereen ammattikorkeakoulun osatoteutuksessa kokeiltiin ja kehitettiin toimintamallia, jossa ammatillisesta oppilaitoksesta valmistumassa olevat tai vastavalmistuneet työttömyysuhan alaiset tai työttömät nuoret osallistuvat yrittäjyys- ja työelämätaitoja sparraavaan tiimivalmennukseen. Valmennuksissa nuorten yrittäjyysaikomusta ja -taitoja vahvistettiin ja omia vahvuuksia tunnistettiin ja kehitettiin. Tampereen kaupungin ja TAMK:n osahankkeet linkittyivät toisiinsa.

Näyttämöt ja kasvunpajat -hankkeen tavoitteena oli testata ja luoda toimintamalli korkeakoulutettujen työllisyyden parantamiseksi ja yritysten kehittämishaasteiden ratkaisemiseksi.

Jaa uutinen