CoHeWe: Yhteiskehittämistä ja yritysten ratkaisuja sote-kentän tarpeisiin

Kuva: Opa Latvala

Terveys- ja hyvinvointialan 6Aika-hanke CoHeWen päätavoitteena on ollut kehittää yhteistyötä julkisen terveydenhuollon ja yritysten kesken. Hanke on yhdistänyt onnistuneesti sote-ammattilaisten käytännön tarpeita ja yritysten osaamista.

CoHeWe-hankkeen valmistelu lähti liikkeelle muun muassa siitä havainnosta, että etenkin pienten ja aloittavien yritysten on hankala päästä yhteistyöhön julkisen terveydenhuollon kanssa. Ilman referenssejä ja valmista CE-merkittyä tuotetta tie julkisen puolen puheille nousee helposti pystyyn – siinäkin tapauksessa, että yrityksellä olisi osaamista, jolla voisi ratkaista terveydenhuollon haasteita uusilla tavoilla.

– Yhteiskehittäminen ja sen kynnyksen madaltaminen niin kaupunkien kuin yritystenkin näkökulmasta oli hankkeen keskeisiä tavoitteita. Lisäksi mukaan tuli vaikutusten arviointi, tiivistää projektipäällikkö Niko Lönn Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

CoHeWe-hankkeessa yhteiskehittämisen kumppaneiksi onkin haettu yrityksiä, joilla ei välttämättä ole tarjota haasteisiin valmista tuotetta vaan valmiudet kehittää ratkaisu, joka myös skaalautuisi sujuvasti vaikkapa muiden kaupunkien käyttöön. Hankkeen osaamista on se, miten muotoillaan sote-kentän tarpeesta haaste, johon yritys voi tarttua.

– Haasteita ei saa speksata liian tarkasti, jos haluaa että yritykset esittävät out of the box -ratkaisuja. Ihannetapauksessa tämä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia uusille, innovatiivisille yrityksille, Lönn sanoo.

Aloitteet kokeiluihin sote-ammattilaisten arjesta

Kaupunkien näkökulmasta yksi yhteiskehittämisen käytännön hankaluus on siinä, että monen sote-ammattilaisen työnkuva on sataprosenttisesti hoitotyötä – kehittämistä ei ole siis erikseen resursoitu työn arkeen. CoHeWen kokeilut ovat olleet melko pienimuotoisia ja sikäli helposti kentälle vietäviä. Kevyesti kokeileminen antaa myös paremman mahdollisuuden osallistua avoimin mielin ja tutkivalla otteella: vaikka kokeilusta ei tulisi heti suoraan rahassa mitattavia hyötyjä, se opettaa aina jotain.

– Yhteiskehittäminen on lähtenyt aidosta kentän tarpeesta liikkeelle, toteaa projektipäällikkö Tiina Hult Tampereen kaupungilta.

Hankkeessa on käytetty useampia menetelmiä, joilla kentän tarpeita on nostettu esille. Hult kertoo, että Tampereella muun muassa kierrettiin ikäihmisiä hoitavissa yksiköissä ja muodostettiin sen perusteella ns. asiakastarinoita eli ikäihmisen elämän eri puolia valottavia esimerkkejä. Niiden avulla oli selkeämpää pyytää yrityksiltä ratkaisuehdotuksia ja esitellä niitä edelleen ammattilaisille.

Teemalliset työpajat ja kyselyt ovat myös tuoneet kehitettäviä ja kokeiltavia asioita esille. Aina ei tarvitse edes kysellä, sillä yksiköiden esimiehet ovat tienneet pyytää hanketta mukaan, kun kehitystyötä on tarvittu.

Sote-ammattilaisten sitouttaminen kokeiluihin on todettu ensiarvoisen tärkeäksi. Hankkeessa kehitetty selkeä toimintamalli auttaa siinäkin, sillä sen avulla ammattilaisille on mahdollista näyttää, miten kokeilu etenee ja mikä on heidän roolinsa siinä.

– Ratkaisevaa on, että ammattilaisilla on alusta lähtien mahdollisuus vaikuttaa kokeiluun ja olla siinä mukana. Siitä syntyy innostus ja sitoutuminen, Hult sanoo.

Näin digitalisoitiin painon etäseurantaa

Millaista kokeileminen on käytännössä ollut? Esimerkkinä painon etäseuranta henkilöillä, joilla on sydämen vajaatoimintaa: painonnousu on merkki siitä, että elimistöön kertyy nestettä ja tilanteeseen pitäisi puuttua. Perinteisesti potilaat ovat keränneet itse mittaustietoja pahvikorttiin, jolloin tieto ei kulje hoitohenkilöstölle järin nopeasti. Jos potilas sinnittelee liian kauan kotona, hän saattaa joutua lopulta viikkoja kestävään sairaalahoitoon.

CoHeWe-hankkeen kokeiluun löydettiin yritys, joka pystyi virittämään tavallisen henkilövaa’an välineeksi etäseurantaan eli siirtämään punnitustiedot digitaalisesti potilaan kotoa suoraan ammattilaisille. Näin interventio oli mahdollista tehdä heti tarvittaessa. Järjestelmää kokeiltiin pienimuotoisesti vuonna 2019 ja kokeiluja on tarkoitus laajentaa Tampereen kaupungin ja Tays Sydänsairaalan kesken.

Vielä on aikaista sanoa, paljonko euroja etäseurannalla voisi tarkkaan ottaen säästää, mutta ainakin kokeilussa opittiin paljon. Siinä arvioitiin muun muassa järjestelmän käytettävyyttä, työajan säästymistä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä.

– Loppupeleissähän tarkoituksena on aina kehittää asiakkaille uusia ja parempia terveydenhuollon palveluja, jotka ovat myös kustannustehokkaita, Lönn tiivistää.

Yhteinen toimintamalli ja opas sote-kehittäjille

Haasteiden muotoilu ja kaikki muut yhteiskehittämisen vaiheet käytiin hankkeessa aivan ensimmäiseksi läpi – CoHeWe yhteiskehitti hankekumppaneiden kesken toimintamallin, jotta hankkeen toimet ovat selkeitä ja niitä on mahdollista verrata ja skaalata. Hanketta koordinoi Tampereen yliopistollinen sairaala ja siinä ovat olleet mukana Forum Virium Helsinki, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Tampereen kaupunki ja Vantaan kaupunki.

Hankkeen tuloksena valmistuu sote-kehittämisen opas, jossa toiminnan ja kokeilemisen mallit esitellään. Yksi hankkeen isoimpia saavutuksia onkin se, että mallit on viety käytäntöön, todettu siellä toimiviksi ja skaalattu kaikkiin neljään kaupunkiin. Yhteiskehittäminen on tullut tutuksi, ja Tampereen sote-ammattilaiset voivat hyödyntää sitä asiantuntevasti tulevissakin kehityshankkeissa.

CoHeWe – Co-Created Health and Wellbeing – 1.8.2018 – 31.12.2020

Niko Lönn on projektipäällikkö Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja CoHeWe-hankkeessa. TAYS on hankkeen päätoteuttaja.

Tiina Hult on CoHeWe-hankkeen projektipäällikkö Tampereen kaupungilla.

Jaa uutinen