Tulevaisuuden Tampere haluaa tarjota asukkailleen parhaita mahdollisia palveluita sekä tehostaa kaupungin toimintaa ja pitää kustannukset hallinnassa, vaikka infra kasvaa kaupungin poikkeuksellisen vahvan kehittymisen ja väkiluvun lisääntymisen myötä. Lisäksi haluamme tarjota yrityksille ja yhteistyökumppaneille uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan luomiseen ja kehittämiseen sekä näkyvyyden kaupungin tarpeisiin. Tavoitteena on päästä siilomaisista ratkaisuista kohti tiedon laajempaa hyödyntämistä.
Datan monimuotoisen hyödyntämisen avulla kaupunki saa paremman käsityksen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista sekä laadukasta analytiikkaa päätöksenteon tueksi. Datan systemaattinen hyödyntäminen mahdollistaa isomman kokonaiskuvan muodostamisen, niin Tampereen kaupungin toiminnoista kuin useampaa kaupunkia vertaillessa.
Keväällä ja kesällä 2017 Smart Tampere -ohjelman Niina Siipola ja Pekka Isomäki haastattelivat Tampereen kaupungin yksiköitä ja tytäryhtiöitä selvittääkseen datan käyttöön ja tiedonsiirtoon liittyviä tavoitteita ja tulevaa sisältöä. Haastatteluista kävi ilmi, että eri yksiköillä on useita analytiikkaan, datansiirtoon ja sensorointiin liittyviä ideoita ja tarpeita, joiden avulla on mahdollisuus tehostaa kaupungin toimintaa sekä palveluita, ja siten säästää kustannuksia merkittävästi.
”Oli todella mielenkiintoista ja opettavaista keskustella siitä, miten kaupungin prosesseja voitaisiin kehittää teknologian avulla. Saimme hyvän kokonaiskäsityksen siitä, millaisia sensorointi- ja tiedonsiirtotarpeita kaupunkiympäristössä on. Tärkeimmäksi havainnoksi nousi, että voidaksemme varmistaa joustavan ja kustannustehokkaan tavan tuottaa informaatiota kaupungin tiedolla johtamisen tarpeisiin, tarvitaan ohjeistus, joka tukee mahdollisimman monipuolisesti kaupungin eri yksiköiden tarpeita”, kertoo projektipäällikkö Niina Siipola Smart Tampere -ohjelmasta.
Tuloksena oli Kaupunkikehittäjän pikaopas IoT -maalmaan, kuvaus Smart City IoT -mallista, joka vastaa kaupungin tarpeisiin ja jossa on huomioitu yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden tarpeet. Dokumentin tarkoituksena on helpottaa datan avaamista ja luvittamista käyttäjäkohtaisesti sekä analysoidun datan jakamista yrityksille, oppilaitoksille ja yhteistyökumppaneille, mm. liiketoiminnan edistämiseen tai tutkimustyöhön.
Avaa tästä Kaupunkikehittäjän pikaopas IoT-maailmaan: Kaupunkikehittäjän pikaopas IoT-maailmaan PDF
Yhteiskehittämistä Avoimen määrittelyn avulla
Smart City IoT -mallin määrittelytyöhön osallistui lopulta noin sata yritysten ja oppilaitosten edustajaa, joiden kanssa työstimme mallia Smart Tampere -ohjelmassa kehitetyllä Avoimen määrittelyn prosessilla.
”Työhön osallistuneiden erilaiset taustat ja osaaminen olivat rikkaus, mutta toivat myös haastetta sisällön tasapainon löytämiseen. Oli hienoa huomata kuinka paljon Pirkanmaalla on IoT-, tiedonsiirto- ja analytiikkaosaamista ja olemme kiitollisia, että nämä osaajat näkivät yhteiskehittämisen hyödyt ja antoivat aikaansa projektillemme”, kiittelee Siipola.
Avoin määrittely on työkalu, jonka avulla etsitään tunnistetulle haasteelle ratkaisutapaa yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Avoin määrittely -prosessi on katselmoitu ja hyväksytty kaupungin lakimiesten toimesta. Hankinta-lain avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamiseksi kuvaus tullaan jättämään ylä-tasolle, jotta se ei sulje pois mitään toimittajaa mahdollisessa kilpailutusvaiheessa. Määrittelytyö ja sen tuloksena syntynyt dokumentaatio ovat julkisia.