Osallistuva budjetointi on uudenlainen tapa lisätä asukkaiden suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tampereella sitä kokeillaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa koko kaupungin laajuisena, ja poikkeusoloista huolimatta budjetointi on lähtenyt sujuvasti käyntiin.
Toukokuun 15. päivä on tärkeä etappi Tampereen osallistuvassa budjetoinnissa, osbussa, sillä kuukauden mittainen ideointiaika päättyy silloin. Laskuri on tikittänyt mun.tampere.fi -sivustolla ahkerasti alusta alkaen, loppusuoralle lähdettäessä koossa oli jo lähes 200 ideaa.
Tampereen osallistuvassa budjetoinnissa on käytettävänä 450 000 euroa ja teemana lasten ja nuorten hyvinvointi. Eri-ikäiset osallistujat ovat ideoineet muun muassa hengailupaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia sekä mielenterveyden tukemiseen liittyviä palveluja.
– Erityisen hienoa esitetyissä ideoissa on se, että niissä korostetaan todella usein yhteisvastuullisuutta. Ihmiset pitävät selvästi lasten ja nuorten hyvinvointia yhteisenä asiana, kertoo projektisuunnittelija Jari Mäkäläinen.
Suoraa vaikuttamista verorahojen käyttöön
Osallistuvaa budjetointia tehdään jo useammassa Suomen kunnassa, kärjessä Helsinki mittavilla satsauksillaan. Toteutus on joka kunnassa hiukan omanlaisensa, mutta noudattaa kuitenkin kaikkialla pitkälle samaa peruskaavaa. Ensin asukkaat ideoivat, sen jälkeen ideoita jatkojalostetaan ja kehitetään yhdessä. Lopuksi kuntalaiset äänestävät siitä, mitkä ehdotukset etenevät toteutukseen.
– Jokainen voi valita, miten osallistuu. Yksi on ideanikkari, toiselle on luontevampaa olla mukana ideoiden jatkotyöstössä, kolmas saattaa mieluiten äänestää. Jollekulle voi riittää sekin, että vaikutusmahdollisuudet ovat olemassa, sanoo suunnittelija Lilli Siikasmaa.
Asukkailta on tietysti ennenkin kyselty kotikaupungin kehittämisideoita. Osbun uutuus on, että rahat toteutukseen ovat jo budjetissa, ei tarvitse kuin valita yhdessä sopivat käyttökohteet. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan verorahojen käyttöön suoraan ja näkevät miten osallistuva budjetointi etenee – mahdollinen oma idea muiden mukana.
– Avoimuus on osbussa tärkeää, esimerkiksi se että ideoiden arviointikriteerit ovat esillä ja kuhunkin ideaan tulee mun.tampere.fi -sivustolla perustelu, miksi se on edennyt tai miksi ei ole, Siikasmaa sanoo.
Tampereen kaupungille osallistuva budjetointi on iso satsaus ja samalla tilaisuus oppia uutta muun muassa juuri asioiden avoimesta tekemisestä ja yhteiskehittämisestä. Prosessi kokonaisuudessaan lisää myös ymmärrystä siitä, mikä on kaupunkilaisille tärkeää.
Digiosallistuminen täydentää työkalupakkia
Osallisuustiimi aloitti osbun käytännön toteutuksen selvittämällä muiden kuntien kokemuksia ja hakemalla hyviä oppeja omaan käyttöön. Tätä kautta löytyi muun muassa Decidim-alusta, barcelonalaislähtöinen avoimen lähdekoodin järjestelmä, joka on esimerkiksi Helsingissä todettu toimivaksi isomman kaupungin osbu-käyttöön. Sen varaan rakennettiin mun.tampere.fi -sivusto, jonka avulla osbu-kierros pyörähtää alusta loppuun.
– Selvittelemme parhaillaan, miten mun.tampere.fi:stä voisi tulla osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja työkaluja laajemminkin kokoava sivusto, Siikasmaa kertoo.
Digiosallistuminen täydentää työkalupakkia, mutta ei sulje esimerkiksi asukastyöpajoja ja muita kohtaamisia pois. Vaihtoehtoja pitää olla, jotta jokainen halukas voi saada mielipiteensä esitettyä – ja usein ihmisen apua tarvitaan myös digitaalisen osallistumisen helpottamiseen.
– Nuoremmilla on paljon ideoita, mutta järjestelmään kirjautuminen ja idean kirjaaminen kaikkien nähtäväksi saattavat nostaa osallistumisen kynnystä. Nuorisopalvelujen väki on tehnyt tärkeää työtä, kun on ollut nuorten tukena tässä. Nuoria on tavoitettu erilaisilla viestimillä koronarajoituksista huolimatta, Mäkäläinen kertoo.
Miten osbu etenee?
Kun ideat on kerätty, kaupunki selvittää niiden toteutuskelpoisuutta – idean pitää olla laillinen, kuulua kaupungin toimivaltaan ja mahtua budjettiin, jotta se pääsee eteenpäin. Täydellisyyttä ei odoteta, sillä osbun yksi periaate on, että ihmiset pääsevät kehittämään ideoita yhdessä.
Tampereen lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston jäseniä on mukana arvioimassa, että ideat ovat annetun teeman mukaisia eli lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia.
Tamperelaiset äänestävät yhteiskehitellyistä ehdotuksista marraskuussa 2020. Jokaisella tänä vuonna 12 täyttävällä ja sitä vanhemmalla on käytettävissään kaksi ääntä. Äänestys vaatii vahvan tunnistautumisen, mikä nuoremmilla onnistuu myös Wilma-tunnuksilla.
– Vahvalla tunnistaumisella on haluttu lisätä toiminnan uskottavuutta ja varmistaa, että kaikilla äänestäjillä on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa. Päätetäänhän tässä verorahojen käytöstä, Mäkäläinen huomauttaa.
Tampereen kaupunki on sitoutunut toteuttamaan eniten ääniä saaneet ehdotukset vuonna 2021.
Lisätietoja
Lilli-Nora Siikasmaa
Suunnittelija
Lilli.Siikasmaa@tampere.fi
puh. +358 40 658 7593
Kuva: Laura Vanzo