Smart Tampere -ohjelma on toiminut puolitoista vuotta. On aika esitellä esimerkkejä käytännön tuloksista: näin ekosysteemiohjelma tukee kaupunkikehittämistä ja avaa kaupungin resursseja ja haasteita yrityksille.
Kaupungin kaikki toiminnot tuottavat suuren määrän tietoa, jota älykäs kaupunki käyttää paremman suunnittelun ja johtamisen tukena – ja avaa mahdollisuuksien mukaan dataa myös yritysten hyödynnettäväksi. Smart Tampereen ekosysteemiohjelmalla on parhaillaan menossa muun muassa pilotti, jossa selvitetään, miten liikennekameroiden keräämää tietoa voidaan käyttää hyväksi liikennevirtojen hahmottamisessa ja ymmärtämisessä.
– Kokeilussa on hahmontunnistusmenetelmä, jolla pystytään laskemaan erikseen jalankulkijat, pyöräilijät, autot tai vaikkapa lastenvaunut. Emme siis tunnista henkilöitä vaan erilaisia liikkujaryhmiä, sanoo projektipäällikkö Niina Siipola.
Liikennekameroiden datasta jalostettu liikkumisen tilannekuva on jo sellaisenaan hyödyllinen työkalu liikennesuunnitteluun ja kunnossapitoon. Kun siihen yhdistetään muuta dataa (esimerkiksi sää- ja tapahtumatietoja) saadaan entistä tarkempi kokonaiskuva kaikesta siitä, mitä kaupungissa on meneillään, ja voidaan toimia sen perusteella fiksummin.
– Minun näkemykseni on, että kaupungilla on potentiaalia säästöihin, prosessien tehostamiseen ja tekemisen laadun parantamiseen, jos dataa hyödynnetään systemaattisesti. Kun siiloissa olevaa tietoa pystytään yhdistämään, se tuottaa enemmän lisäarvoa, Siipola jatkaa.
Smart Tampereen ekosysteemiohjelma on jo aloittanut yhdistämisen: dataa varten on luotu testiympäristö, kaupungin tietoallas, jonka avulla tutkitaan ensin muutamien esimerkkitapausten datan laatua, puutteita ja parannustarpeita. Kun pohjatyö on tehty ja hyvälaatuinen data siirretty tietoaltaaseen, sitä päästään hyödyntämään.
– Esimerkiksi rakennusten lämmitykseen ja energiankulutukseen saadaan aivan uudenlaisia näkökulmia yhdistämällä kaupungin kiinteistötietoon dataa useista eri lähteistä, Siipola toteaa.
Smart Tampere pyrkii kaikessa toiminnassaan siilomaisista ratkaisuista kohti tiedon laajempaa hyödyntämistä. Näin kaupunki saa paremman käsityksen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista sekä laadukasta analytiikkaa päätöksenteon tueksi. Ja jotta hyödynnettävää tietoa saadaan tuotettua kaupunkiorganisaatiossa joustavasti ja tehokkaasti, tarvitaan yhteisiä ohjeita, kuten Smart Tampereen ”Kaupunkikehittäjän pikaopas IoT-maailmaan”.
Opas on kuvaus Smart City IoT -mallista, ja se on luotu ohjaamaan kaupunkiympäristön IoT:n suunnittelua, toteutusta ja hankintoja. Se helpottaa datan avaamista ja luvittamista sekä analysoidun datan jakamista yrityksille, oppilaitoksille ja yhteistyökumppaneille esimerkiksi liiketoiminnan edistämiseen tai tutkimustyöhön.
Smart Tampere kutsui yritykset ja oppilaitokset määrittelemään mallin sisältöä, jotta siitä saataisiin mahdollisimman kattava.
– Aiheen herättämä kiinnostus ylitti kaikki odotuksemme. Määrittelytyöhön osallistui lopulta noin sata yritysten ja oppilaitosten edustajaa, joiden kanssa työstimme mallia Smart Tampere -ohjelmassa kehitetyllä avoimen määrittelyn prosessilla, Siipola kertoo.
- Avaa tästä: Kaupunkikehittäjän pikaopas IoT-maailmaan
Kaupungin tarpeet ovat yhtä moninaiset kuin sen toimialat, siksi Smart Tampere -ohjelma kehittää kaupunkia monelta kantilta. Otetaan seuraava esimerkki terveyspalveluista: Tampereella kehitetään kotona asumista tukevia palveluja, sillä sairaalapäivien vähentäminen tuottaa tuntuvia säästöjä nopeasti. Hyvin toteutettuna se myös parantaa asiakkaan elämänlaatua – koti on monelle mieluisa paikka, kunhan siellä voi tuntea olonsa turvalliseksi.
Turvallisuutta taas voidaan lisätä teknologian avulla, sillä ihmisten voinnista on jo nyt mahdollista kerätä tietoa monin eri tavoin. Älykkään Tampereen ratkaisu on koti- ja etähoidon palvelut yhdistävä integraatioalusta – järjestelmä jonka avulla sairaalassa ja kotona tapahtuva hoito saadaan yhteneväiseksi palveluketjuksi ja erilaisista lähteistä kertyvä tieto on käytettävissä kokonaisuutena.
– Erilaisia palveluita yhdistävä alusta voi parhaassa tapauksessa säästää kaupungille miljoonia vuodessa. Kyseessä on lisäksi uudenlainen tapa toteuttaa hankinta: julkinen toimija ei hanki markkinoilla olevaa valmista ratkaisua vaan uusi ratkaisu luodaan yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa, sanoo Smart Tampere -ohjelman terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä projekteista vastaava suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio.
Smart Tampere testaa datan hyödyntämistä Tampereella monin tavoin. Heinäkuussa nuorten yleisurheilun MM-kisat keräsivät kaupunkiin väkeä läheltä ja kaukaa. Smart Tampere -ohjelma toi tarjolle mobiilisovelluksen, joka laittaa paikallisen datan hyötykäyttöön: opastamaan liikkumisessa sekä palvelujen ja tarjousten löytämisessä. Sovellusta voi hyödyntää jatkossa myös muissa tapahtumissa.
– Sovelluksen avulla kävijän on helppo löytää tapahtumapaikat, niiden palvelupisteet ja aikataulut. MM-kisoihin tehdyssä sovelluksessa saattoi esimerkiksi merkitä suosikkilajinsa, jolloin sovellus kertoi, milloin ja missä kannatti olla, jotta varmasti näki ne, kertoo projektipäällikkö Anni Joela.
Tampere Events App -sovelluksen taustalla on julkaisujärjestelmä, jonne tapahtumanjärjestäjät voivat tuoda omaa sisältöään ja palveluntarjoajat (esimerkiksi majoitus- ja ravintolapalvelut) omaansa.
Tampereen kaupungista tehty 3D-malli puolestaan avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kaupunkikehityksen suunnitteluun ja esittelyyn. Malliin voidaan viedä kaikki Tampereen keskustan kehitys- ja rakennuskohteet ja todeta, miten ne vaikuttavat kaupunkikuvaan yhdessä. Toiveena on, että yritykset ottaisivat avoimen mallin käyttöönsä ja veisivät sinne myös omia suunnitelmiaan.
3D-malli auttaa kaupunkisuunnittelun viestinnässä, ja siitä on helppo hahmottaa vaikkapa oman kodin tai työpaikan kannalta olennaiset kohteet.
– Esimerkiksi puiden kaataminen raitiotietyömaiden tieltä on aiheuttanut paljon mielipahaa. Mallin avulla voimme näyttää, kuinka viherrata ja tulevaisuudessa istutettavat puut muuttavat raitiotien reittiä aiempaa viihtyisämmäksi, kertoo Blomqvist.
Smart Tampereen päämääränä on kaupungin kehittäminen kokonaisuutena – tämä on erityisen tärkeää, koska Tampereella on samanaikaisesti meneillään useita valtavia kehityshankkeita. Markkinointisuunnittelija Pirkko Laitinen painottaa organisaatiorajojen yli tehtävän työn merkitystä. Smart Tampere on ollut mukana suunnittelemassa esimerkiksi ratikan digitaalisia elementtejä ja tuonut yrityksiä mukaan työhön, jota tehdään yhdessä Tampereen Raitiotie Oy:n ja vaunut valmistavan Transtechin kanssa.
– On erittäin tärkeää, että yritykset osallistuvat kaupungin suunnitteluun. Suurten hankkeiden myötä kehitämme samalla omaa osaamistamme, jolloin Tampereesta tulee entistä houkuttelevampi sekä yrityksille että osaajille, Laitinen sanoo.
Yhteistyön kautta paikalliset yritykset pääsevät kumppaneiksi suuremmille kansainvälisille yrityksille ja saavat näin helpommin kiinni kansainvälisistä markkinoista
Smart Tampereen ekosysteemiohjelman käytännön tuloksiin voi tutustua laajemmin ohjelman verkkosivuilla (smarttampere.fi). Tuloksia yhdistää se, että niiden aikaansaaminen on vaatinut kykyä lähestyä kaupunkikehitystä uusista näkökulmista ja halua ylittää perinteisiä siiloja.
– Olemme onnistuneet kartoittamaan laajasti eri osapuolten tarpeita niin tiedon keräämisen ja jakamisen kuin konkreettisten palveluiden kehittämisen suhteen. Kaupungin kärkihankkeiden, kuten ratikan ja monitoimiareenan kanssa olemme jo niin pitkällä, että olemme löytäneet yrityksiä ja yrityskonsortioita, jotka pystyvät vastaamaan kartoituksessa löytämiimme tarpeisiin, summaa Blomqvist.