Tampereen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät laskuun vuonna 2017 ja saavuttivat seurantahistorian alimman lukeman 914 kt CO2-ekv. Päästöt ovat olleet laskussa lähes koko 2010-luvun. Päästökehitys on lupaava: kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 väestönkasvusta huolimatta jopa 29 % ja asukaskohtaiset päästöt lähes 48 %. Tampereen päästöt laskivat 8 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017, kun keskimääräinen lasku CO2-raportin kunnissa oli 5 prosenttia.
Tiedot perustuvat Benviroc Oy:n toteuttamaan CO2-raporttiin, jossa lasketaan vuosittain vertailukelpoiset ilmastopäästöt noin 90 Suomen kunnalle ja kaupungille. Kokonaispäästöjen laskenta vie aikaa ja vaatii muiden tilastojen valmistumista, joten nyt varmistuneet tiedot ovat vuodelta 2017. Vuoden 2018 päästöistä on vasta epävarmoja ennakkotietoja.
Kaupungin alueella syntyneistä päästöistä edelleen suurin osa on peräisin rakennusten lämmityksestä (38 %) ja tieliikenteestä (26 %). Muita päästölähteitä ovat kuluttajien sähkönkulutus (13 %, luku sisältää palvelut ja rakentamisen), teollisuus ja työkoneet (12 %), jätehuolto (8 %), teollisuuden sähkönkulutus (3 %) sekä maatalous (1 %). Tampereella on edelleen kokoluokkansa kunnista pienimmät asukaskohtaiset päästöt, kun teollisuuden päästöjä ei vertailukelpoisuuden vuoksi huomioida (vertailussa mm. Helsinki, Espoo, Turku, Oulu, Vantaa, Jyväskylä ja Joensuu).
Vuoden 2016 päästötuloksissa yllättänyt liikenteen päästöjen kasvu koko maassa ei jatkunut vaan päästöt kääntyivät uudestaan laskuun. Liikenteen päästöjen vaihteluun on vaikuttanut eniten biopolttoaineiden sekoitusosuus.
Päästäänkö ilmastotavoitteisiin?
Tampereella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Pyrkimyksenä on vähentää yllä mainittuja suoria päästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta (1300 kt CO2-ekv) ja jäljelle jäävät päästöt (260 kt CO2-ekv.) kompensoidaan.
Vuoden 2017 lopulliset päästöt laskivat ennakkotietoja enemmän ja kehityssuunta on hyvä. Tampereella on energiatuotannossa tapahtunut käänne uusiutuviin, mikä näkyy hyvin kokonaispäästöissä, vaikka väestö kasvaa. Päästöjen pitää kuitenkin laskea kaikilla sektoreilla yhä nopeammin, jotta hiilineutraaliustavoite olisi saavutettavissa vuonna 2030, kertoo Tampereen kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.
Valtuustokauden 2017-2021 tavoitteeksi on asetettu -40 % vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Päästöjen tulisi vähentyä vielä noin 130 kt, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Määrä vastaa esimerkiksi noin kolmannesta rakennusten lämmityksen päästöistä Tampereella.
Tavoite on tiukka ja on vielä epäselvää riittävätkö toimet. Lähelle tämän suuruista päästövähennystä päästään seuraavan valtuustokauden alussa, kun Naistenlahden voimalaitosta remontoidaan ja turpeen osuus energiantuotannossa laskee, Seppänen arvioi.
Tampereen ilmastotyön vaikuttavuutta tunnistetaan ja vahvistetaan
Tampereen kaupunki käynnisti vuoden 2019 alusta Smart Tampere -ohjelman osaksi Kestävä Tampere 2030 -ohjelman. Ohjelmassa käynnistetään päästöjä vähentäviä toimenpiteitä yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa ja myös sidosryhmien, kuten yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa.
Tampereen kaupungin yksiköt tekevät tämän vuoden aikana tiekartat kohti hiilineutraalia kaupunkia. Vaikuttavimpia tulossa olevia toimenpiteitä ovat Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen kakkoskattilan uusiminen biopolttoaineille, Koukkujärven biokaasuvoimalan rakentaminen, kaupungin kiinteistöjen energiakorjaukset ja joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen ratikan myötä, sanoo Kestävä Tampere 2030 -ohjelman ohjelmapäällikkö Pauli Välimäki.
Ohjelman toimenpiteiden vaikutuksia seurataan kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi mittareilla, jotka kuvaavat kestävyyden eri osa-alueita. Lisäksi hiilineutraaliustavoitteen vaatimia rahallisia resursseja tunnistetaan ympäristötilinpäätöksessä sekä kaupunkiorganisaation että -konsernin tasolla. Tässä on tärkeää huomioida pitkän aikavälin vaikutukset sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet: kustannuserä tänään voi olla kustannussäästöä tai tuottoa huomenna.
Toimenpiteiden vaikutuksia tunnistamalla etsitään tehokkaimpia keinoja, joilla samalla edistetään turvallisen, terveellisen ja viihtyisän kaupungin kehittymistä. Resurssit tulisi ohjata toimenpiteisiin, joista pitkällä aikavälillä on paras kokonaishyöty.
Vuoden 2018 ympäristötilinpäätöksessä oli ilmastonsuojeluun kohdistuneita kuluja yhteensä 13,5 miljoonaa euroa, josta yli puolet koostui Sähkölaitoksen päästöoikeuksien ostosta. Pienempiä eriä olivat muun muassa energiatehokkuuteen tähtäävät lämmitys- ja valaisinjärjestelmien muutos- ja perusparannustyöt, kaatopaikkojen käytöstä poisto ja kaasunkeräys, jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakentaminen sekä Koukkujärvelle rakennettavan biolaitoksen pohjatyöt. Hulevesiriskien hallintaan investoitiin 1,4 miljoonaa euroa, mikä edistää ilmastonmuutoksen aiheuttamiin epätavallisiin sääolosuhteisiin sopeutumista.
Entä sitten epäsuorat päästöt?
Yllä kuvatussa päästölaskennassa otetaan huomioon vain Tampereen alueella syntyneet päästöt. Tampereella kulutetut tavarat, ruoka ja palvelut aiheuttavat kuitenkin päästöjä myös muualla mm. valmistuksessa ja kuljetuksessa. Asukkaan hiilijälki saattaa helposti kaksinkertaistua, kun lasketaan myös kulutuksen elinkaaripäästöt ja matkustaminen. Suomalaisen keskimääräinen hiilijälki on Sitran viime vuotisen selvityksen mukaan noin 10 t CO2-ekv, kun Tampereen suorat päästöt olivat 3,9 t per asukas vuonna 2017.
Tampereen ilmastotoimissa kannetaan vastuuta myös välillisistä päästöistä, sillä huomiota kiinnitetään kasvavissa määrin myös hankintojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin sekä kuntalaisten valintojen mahdollistamiseen ja ohjaamiseen.
Huom! Juuri julkaistun CO2-raportin yhteydessä tehtiin myös korjauksia aiempien vuosien päästölaskentoihin. Liikenteen päästöt ovat tarkentuneet, kun VTT on korjannut LIISA-tieliikenteen päästömalliaan vuoden 2018 aikana. Myös kaukolämmön tuotannon päästöistä löydettiin yksittäinen virhe, joka vaikutti hieman vuosien 1990 ja 2016 päästöihin. Vertailukelpoisuuden säilymiseksi kaikkien vuosien päästömäärät on tarkennettu, jolloin kokonaispäästöt ovat muuttuneet hieman.
Lisätietoja:
Elina Seppänen
Energia- ja ilmastoasiantuntija
Puhelin 040 800 7253
elina.seppanen@tampere.fi
Linkkejä:
Tampereen CO2-raportti kokonaisuudessaan
Ekologisen kestävyyden indikaattoriraportti löytyy osoittesta: www.tampere.fi/kestavakehitys
Suomalaisen keskivertohiilijalanjälki, Sitra
Kuva: Niina Riikka Ylönen