Tamperelaisia varhaisnuoria osallistanut palvelumuotoilukoulu-pilotti tarjosi monenlaisia työkaluja tulevaisuutta varten

Keväällä 2020 käynnistimme nopeiden kokeilujen haun, jossa etsittiin ratkaisuja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen koronapandemian aikana ja myös sen jälkeen. Yksi mukaan valituista ratkaisuista oli Frantic Oy:n Palvelumuotoilukoulu, jossa lapset pääsivät itse kehittämään palvelumuotoilun keinoin itselleen hyödyllisiä digitaalisia ratkaisuja.

Vuoden 2020 aikana toteutettu kokeilu oli osa Anniina Ojutkankaan Muotoilijan YAMK-opinnäytetyötä ”Osaamista ja osallisuutta osallistamalla – Tulevaisuuden työkaluja kuudesluokkalaisille palvelumuotoilun avulla.” Siinä tutkitaan palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun mahdollisuuksia kouluympäristössä.

Nopeiden kokeilujen puitteissa toteutetun pilottiprojektin sisällöstä ja vetämisestä vastasi Frantic, jossa Ojutkangas työskentelee palvelumuotoilijana. Palvelumuotoilukouluun osallistuneista tamperelaisista kuudesluokkalaisista tuli projektissa omaa hyvinvointiaan tukevien digitaalisten palveluiden suunnittelijoita.

Palvelumuotoilun menetelmät koululaisten käytössä

Alunperin Googlen kehittämän tiiviin kehittämismallin, design sprintin, vaiheita mukailevassa muotoiluprojektissa harjoiteltiin muotoiluajattelua ja tulevaisuuden taitoja palvelumuotoilumenetelmien kautta. Oppilaat pääsivät muun muassa empatisoimaan erilaisten käyttäjien tarpeita ja haasteita, rakentamaan palveluiden prototyyppejä ja testaamaan niitä aidon vertaisryhmän keskuudessa.

Kuudesluokkalaisten diginatiivius ja kokeneisuus digitaalisten palveluiden käyttäjinä olivat nähtävissä suunniteltujen käyttöliittymien mielenkiintoisissa ja yksityiskohtaisissa ominaisuuksissa ja toiminnallisuuksissa. Projektin lopuksi oppilaat saivat palautetta ja jatkokehitysideoita Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden johtoryhmältä.

Tulevaisuuden taitoja palvelumuotoilun avulla

Opinnäytetyön tutkimuksellisena tavoitteena oli palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun mahdollisuuksien tutkiminen kouluympäristössä tulevaisuuden taitojen ja osallisuuden kokemisen näkökulmista. Lisäksi Ojutkangas tutki, täyttääkö palvelumuotoilukoulu Living Lab -toiminnan tunnusmerkit. Palvelumuotoilukouluun osallistuneiden varhaisnuorten käsityksiä palvelumuotoilutermeistä tutkittiin laadullisella tutkimuksella, jonka lähestymistapa oli fenomenografinen.

Ojutkangas päättelee opinnäytetyössään, että palvelumuotoilu tarjoaa monenlaisia työkaluja tulevaisuuden kansalaisuuteen kasvamiseen. Eri lähestymistapojen ja näkökulmien etsimistä korosta-va, iteratiivinen muotoiluprosessi kehittää tulevaisuudessa tärkeitä ongelmanratkaisutaitoja. Palvelumuotoilun soveltava ja kokeileva luonne tukee oppimistaitojen kehittymistä edistäen näin opetussuunnitelman elinikäisen ja laaja-alaisen oppimisen tavoitetta.

Palvelumuotoilukoulu tukee sekä opettajia että oppilaita

Ojutkankaan mukaan palvelumuotoilukoulu voidaan toteuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi Living Lab -tyyppisenä, koulun ja eri alojen asiantuntijat yhdistävänä avoimen innovaation ympäristönä, joka valmentaa osallistujia tulevaisuuden muuttuvaa työelämää varten ja parantaa mahdollisuuksia osallisuuden kokemiseen kouluympäristössä. Oppilaista tulee aktiivisia toimijoita, joilla on aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa elämäänsä.

Myös projektiin osallistuvat opettajat saavat uusia työkaluja opettamiseen toimimalla uudenlaisessa roolissa oppimisen mahdollistajina, jotka fasilitoivat oppilaitaan ratkaisemaan haasteita yhdessä muotoiluajattelun ja palvelumuotoilumenetelmien avulla. Palvelumuotoilutermien merkitys on aina avattava osallistujille, olivat he sitten lapsia tai aikuisia, toteaa Ojutkangas opinnäytetyönsä pohdinnassa.

Syntynyttä lasten ääntä esiin tuovaa ja osallistavaa yhteiskehittämisen toimintamallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää niin pilottikoulun kouluympäristön kehittämiseen, kuin skaalata muihin Tampereen seudun tai vaikkapa koko Suomen kouluihin.

Lisätietoja:
Anniina Ojutkangas
anniina.ojutkangas@frantic.com
P. 044 574 7515

Jaa uutinen