Hyvä toimintamalli. Vaikuttava kokonaisuus. Toimiva yhteistyö. Laaja-alainen kaupunkikehittämisen ohjelma, joka on vienyt kuutoskaupunkeja eteenpäin, tukenut Tampereen strategisia tavoitteita ja luonut hyvän pohjan tuleville kumppanuushankkeille. – Näin luonnehtivat Tampereen 6Aika-kehityksen pitkää kaarta aluekehityspäällikkö Jukka Järvinen ja elinvoima- ja kilpailukykyjohtaja Teppo Rantanen Tampereen kaupungilta sekä ohjelmajohtaja Seppo Haataja Business Tampereesta.
Käykö tässä niin, että kaupungit kilpailevat keskenään? Tätä mietittiin, kun 6Aika-strategian käytännön toimintaa laitettiin käyntiin Suomen kuuden suurimman kaupungin kesken. Kaupunkien tiiviimpi yhteistyö on kuitenkin yksi 6Ajan keskeisistä saavutuksista – tulos joka jää elämään hankkeiden päätyttyä. Kuutoskaupunkien kyky yhteistyöhön on herättänyt huomiota myös kansainvälisesti, etenkin EU-tasolla.
Kukin kuutosista haluaa toki olla Suomen kaupungeista suosituin ja vetovoimaisin, mutta se ei estä niitä etsimästä yhdessä ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat kaikille suurille kaupunkiseuduille yhteisiä. Myös innovaatiot ja hyvät tekemisen käytännöt on jaettu kuutosten kesken sumeilematta – siihen tosin velvoittavat jo EU-rahoituksen ehdotkin.
– Meillä on nyt todella hyvä yhteistyö ja toimivat verkostot kaupunkien kesken. Tuleviin kumppanuushankkeisiin on helpompi lähteä, kun tunnemme toisemme ja ymmärrämme yhteisen tekemisen arvon globaalissa markkinassa, Rantanen sanoo.
Kaupunkien yhteinen toiminta on tehokas tapa ohjata EU-rahaa
6Aika-toiminta kokonaisuudessaan on näyttänyt toteen, että suurten kaupunkien yhteinen toiminta on hyvä tapa suunnata EU-rahaa järkevästi. Yhteistyötä päästiin tekemään sen verran pitkään, että käytännön kuviot hioutuivat toimiviksi ja laadukasta suunnittelua tuottaviksi.
Näihin oppeihin on hyvä nojata tulevien ekosysteemisopimusten toteutuksissa. 6Ajassa kertynyttä kokemusta kannattaa hyödyntää myös EU:n elpymisvälineen rahoituksen suuntaamisessa Suomen kansantalouden kannalta mahdollisimman tehokkaasti.
– Suurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla on enemmän ihmisiä, yrityksiä, korkeakouluja ja kehittämisinstituutioita, joten rahoituksen vaikuttavuus on niissä parempi kuin muualla Suomessa, Järvinen tiivistää.
Elinvoiman kehittäminen on ollut keskeinen tavoite läpi koko 6Aika-ohjelman. Kaupunkien pito- ja vetovoima ovat viime vuosina nousseet käsitteinä käyttöön, ja 6Aika-tyyppinen yhteistyö on sopiva väline voimien vaalimiseen. Tampereella katsellaan jo tulevaisuuteen, joka todennäköisesti tuo tullessaan suuriakin murroksia.
– Elinvoiman kannalta on todella tärkeää, että pystymme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa edelleen houkuttelemaan ihmisiä täkäläisiin oppilaitoksiin opiskelemaan ja yrityksiin tekemään töitä, Haataja sanoo.
6Aika tukemassa Tampereen strategiaa: kestävää ja avointa kaupunkia
Tampereen näkökulmasta 6Aika lähti heti sopivaan suuntaan, sillä strategian laajoiksi kärkihankkeiksi nousivat kolme kaupungin kannalta keskeistä teemaa. Avoimen datan käytäntöjä, esimerkiksi kaupungin tietovarantojen avaamista, viritettiin jo vuonna 2012 alkaneessa Avoin Tampere -hankkeessa. Muun muassa Nokian rakennemuutos oli herättänyt Tampereen kaupunkiseudulla tarpeen avointen innovaatioalustojen vahvistamiselle, jotta seudun osaaminen saataisiin jalostettua uusiksi tuotteiksi, palveluiksi, liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Tesoman kaupunginosassa taas oli aloitettu avoimeen osallisuuteen liittyviä kokeiluja.
– Kun myöhemmin saatiin mukaan vielä muita Tampereen strategian kannalta tärkeitä teemoja, muun muassa vähähiilinen liikkuminen ja kiertotalous, 6Aika on tukenut Tampereen strategisia tavoitteita merkittävästi, Haataja sanoo.
Liikkumisen kehittäminen Kaupin alueella on kelpo esimerkki siitä, miten 6Aika on onnistuneesti nivottu Tampereen kestävän kaupunkikehityksen tavoitteisiin. Kaupissa kokeillaan palveluja, jotka houkuttelevat asukkaita vähentämään oman auton käyttöä ja siirtymään bussiin, ratikkaan, kimppakyytiin, pyöräilyyn tai myöhemmin vaikkapa robottibussin kyytiin.
Jatkumoa on Tampereella luvassa ainakin älykaupunkiin, esimerkiksi älykkääseen liikkumiseen, opastamiseen ja avoimen datan käyttöön liittyvissä teemoissa. Ne ovat kaupungin tärkeitä painotuksia joka tapauksessa, ja Rantanen arvioi, että 6Aika on tuonut niiden kehittämiseen lisää vahvuutta, käytännön resursseja ja rahoitusta. Toisaalta esimerkiksi työllisyydenhoitoon on luotu uudenlaisia toimintamalleja, jotka jäävät käyttöön hankkeiden päätyttyä.
6Aika on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että Tampere on tullut tunnetuksi yhtenä älykaupunkien edelläkävijänä ja haluttuna kansainvälisenä kumppanina yrityksille ja kaupungeille. Kaupunki- ja tapahtumaturvallisuuden SURE-hanke on esimerkki siitä, miten tällainen maine tuottaa uusia kumppanuuksia. Tampereen SURE sai ainoana Suomessa mittavan ja tiukasti kilpaillun EU-rahoituksen.
Nopeat kokeilut – käytännön hyötyjä yrityksille
6Aika on juurruttanut tamperelaiseen kaupunkikehittämiseen nopeiden kokeilujen käytäntöjä. Helsingin Kalasatamassa käyttöön otettua mallia hyödynnetään nykyään Tampereella aktiivisesti.
Nopeiden kokeilujen avulla etenkin pienet yritykset ovat saaneet lisää mahdollisuuksia testata kehitteillä olevia tuotteitaan ja palvelujaan kaupunkiympäristössä – ja jos ne toimivat Tampereella, ne voivat toimia kaikissa maailman älykaupungeissa. Haataja muistuttaakin, että bisnes ja sen kerrannaisvaikutukset syntyvät juuri tästä ratkaisujen skaalautuvuudesta laajemmille markkinoille.
Kaupungin kannalta nopeat kokeilut voi nähdä yhtenä osana uudenlaisen hankintakulttuurin luomista. Siinä missä perinteinen kaupunki tilaa lähinnä tarkasti määriteltyjä palveluja ja tuotteita, nykyaikaisempi lähestymistapa on tulosten hankkiminen. Kaupunki kertoo, mitä haluaa saada aikaan ja paljonko se saa maksaa, mutta tehokkaimmat toimintatavat täsmennetään yhdessä tuottajien kanssa. Nopeat kokeilut ovat nimensä mukaisesti kokeiluja, eivät hankintoja, mutta niissäkin kehittyy yksityisen ja julkisen puolen vuoropuhelu.
Innovaatioalustat – kehitystyön avoimuudesta hyötyvät kaikki
Alustamainen toimintatapa ja yhteiskehittäminen ovat kehittyneet 6Ajan ansiosta ja tulleet Tampereelle jäädäkseen. Mallit ja toimijat voivat vaihtua, mutta keskeinen idea kantaa: kun jaat jotain, hyödyt siitä – tuotteiden ja palvelujen kehittämistä kannattaa avata vaikkapa tuleville käyttäjille tai alihankkijoille.
Avoimuudesta on etua kaikille kaikille osapuolille. Asukkaat tulevat kuulluiksi ja saavat paremmin tarpeitaan vastaavia palveluja, yritykset pääsevät kehittämään liiketoimintaansa ja tutkimuslaitokset viemään tuloksiaan käytännössä hyödynnettäviksi. Kaupunki saa parempia ratkaisuja käyttöönsä ja lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus näkyy uusina työpaikkoina ja verotuloina.
Avoin osallisuus – asukkaat mukaan lähiympäristönsä kehittämiseen
Kansalaisten osallistaminen ja digitaalisen osallistumisen vieminen eteenpäin ovat olleet tamperelaisille tärkeitä painotuksia 6Aika-strategiassa. Tästä avautunut kehityspolku jatkuu Tampereella esimerkiksi vahvasti alkaneessa osallistuvassa budjetoinnissa, jossa yhdistyy monta keskeistä tavoitetta (yhteiskehittäminen, asukkaiden vaivaton osallistuminen, avoimen digitaalisen alustan käyttö kansalaisdemokratian työkaluna).
Tesoman kehittäminen puolestaan avasi latua sille, miten asukkaita saadaan osallistettua kaupunginosien suunnitteluun ja kokeiluihin yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Oppeja sovelletaan nyt muissa kaupunginosissa, ja tavoitteena on edelleen 6Ajalle keskeinen elinvoimaisuuden lisääminen.
6Aika-hankkeilla on ollut vaikutuksensa myös kaupungin asiakaspalvelun kehitystyöhön. Se näkyy jokaisen kaupunkilaisen arjessa, sillä tavoitteena on ollut sujuvampi asiointi ja helposti ymmärrettävät, oikea-aikaiset palvelut. Tehtyjen kysejen perusteella tämä tarkoittaa nykyään yhä useammalle juuri digitaalista asiointia omalla kotisohvalla silloin, kun itselle parhaiten sopii.
Yritysten osallisuus – mitä opittiin tulevan varalle?
Lukujen valossa yrityksiä on osallistunut 6Ajan yhteiskehittämiseen hyvin ja palautteen perusteella esimerkiksi kaupungin tarjoaman mahdollisuus kokeiluihin kaupunkiympäristössä on ollut hyödyllinen. Kokeiluissa ja hankkeissa on syntynyt aihioita, jotka jatkavat elämäänsä eteenpäin, mutta selkeä polku kokeiluista valmiiksi tuotteiksi näyttää jääneen puuttumaan.
Usein kyse on rahoituksen puutteista: EU-rahalla on ollut mahdollista tukea yritysten ideoiden alkuvaiheen kehittämistä, mutta linkkiä jatkorahoitukseen ei 6Ajan mittakaavassa syntynyt.
– Tulevaisuudessa täytyy pitää huolta, että kokonaisuus on riittävän iso. Tämän takia haluamme että EU:n elpymisvälinettä varten tehdään riittävän suuria ja kunnianhimoisia hankkeita, Rantanen sanoo.
Tieto elää ihmisissä
Rahoitusta, hankkeita, kokeiluja… 6Ajan toiminta tilastoidaan ja raportoidaan, ja mutta sillä on myös paljon vaikutuksia, joita ei voi suoraan kirjata numeroiksi, valmistuneiksi tuotteiksi, palveluiksi tai toimintamalleiksi.
6Aika-työssä on ollut mukana suuri määrä ihmisiä, jotka ovat keränneet valtavan määrän havaintoja, oppia ja oivalluksia matkan varrelta. Mitä pidemmälle aika kuluu, sitä enemmän tämä osaaminen näkyy Tampereella – siellä missä mukana olleet ihmiset toimivat. Kaupungin organisaatiossa, korkeakouluyhteisössä, yrityksissä…
Artikkeliin on haastateltu seuraavia henkilöitä:
Seppo Haataja, Smart Tampere Ekosysteemiohjelman ohjelmajohtaja Business Tampereessa, 6Aika-ohjausryhmän jäsen.
Jukka Järvinen, Tampereen kaupungin aluekehityspäällikkö, Tampereen 6Aika-kaupunkikoordinaattori.
Teppo Rantanen, Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja, Tampereen edustaja 6Aika-johtoryhmässä.
