Blogi: Yhteisellä tulevaisuuden visiolla kohti kestävämpää infraa

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Tampereella on erittäin vankkaa rakentamisen, energiahuollon sekä tietotekniikan osaamista. Tampereen kaupunki, VTT ja Tampereen yliopisto tiivistävät ekosysteemitoimintaa näissä teemoissa syksystä 2021 alkaen, kun RECO (Resilient Smart City Solutions Ecosystem)-projekti käynnistyy. Projektin tavoitteena on tuottaa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiä ison mittakaavan hankkeita. Etsimme myös lisää strategisia kumppaneita liittymään joukkoomme. Tampereen kaupungin ja Työ- ja elinkeinoministeriön välinen seitsenvuotinen ekosysteemisopimus rahoittaa työn.

Suuret infrahankkeet ovat valtava mahdollisuus

Ratikka, rantatunneli ja Kansi-areena ovat loistavia esimerkkejä siitä, mihin me Tampereella pystymme yhdessä. Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo on megahanke, jonka louhe odottaa Hiedanrannassa pääsyään uusien saarten osaksi. Hattu lennähtää päästä joka kerta kun ajattelen, miten laadukkaista projekteista on kyse. Tampere pystyy kasvamaan nykyisten ja uusien tamperelaisten odotusten mittoihin vain investoimalla isosti.

Hiedanranta on yksi keskeisin aktiivinen kaupunkikehityshankkeemme. Hiedanranta on suuri. Pinta-alaa on 246 hehtaaria ja asukkaita tulee olemaan 25 000. Hiedanrannan tavoitteet ovat moninaiset, mutta energiaan liittyvistä tavoitteista hiilinegatiivisuus ja “tuottaa enemmän kuin kuluttaa” kertovat kaunistelematta siitä, miten kovasta tasosta on kyse.

Hiedanrannan alueen toteuttamiseen, samoin kuin mm. vastikään arkkitehtikilpailusta suuntansa saaneen Viinikanlahden tai vaikkapa Hakametsän alueen toteuttamiseen vaaditaan iso liuta tekijöitä. Maanrakentajat, arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat, elementtitoimittajat, automaatioasentajat – kaikkien on tehtävä töitä saman suunnitelman toteuttamiseksi. Valtava kokonaisuus on mahdollinen toteuttaa, kun suunnitelmat on tehty yhteisen vision mukaisesti – yleiskaavasta yksityiskohtaisen asuntosuunnittelun detaljeihin, kortteleiden kattokulmista keittiöiden hanojen kahvoihin saakka.

Kaupungin kestävyystavoitteet ohjaavat suurhankkeita

Jotta mainitut hankkeet voivat mahdollistaa uuden liiketoiminnan, työpaikkojen lisäämisen ja hyvinvoinnin kasvattamisen, on toteutuksia tietoisesti ohjattava kaupungin kestävyystavoitteita edistäviin ratkaisuihin. Niiltä osin kuin vanhat hyvät ratkaisut eivät vastaa muuttuviin tarpeisiin, on vanhaa kehitettävä tai löydettävä kokonaan uusia ratkaisuja.

Hakametsässä suunnittelukilpailussa kaupunki pyysi osallistujia vastaamaan Kestävä Tampere 2030 -ohjelman tavoitteisiin. Hiedanrantaan tulevan ensimmäisen tontinluovutuskilpailun tavoitteita ei vielä ole julkaistu, mutta varmaa on, että kestävyystavoitteet näkyvät voimakkaasti arvosteluperusteissa. Hiedanrannassa on käyty poikkeuksellisen perusteellinen neuvottelumenettely ennen kilpailua, joten rakennusliikkeiden ja muun yritysmaailman ääntä on Hiedanrannan Kehitys Oy:n porukka kuullut aktiivisesti valmisteluvaiheessa. Tällä pyritään siihen, että kaupungin vaatimustaso ja yritysten kyvykkyys ovat riittävän lähellä toisiaan. Realismia on myös se, että yhdessä yritykset, tutkimuslaitokset ja kaupunki kirittävät toisiaan parempiin suorituksiin tulevina vuosina.

Alueen tavoitteet huomioon ottaen on luultavaa, että esimerkiksi ilmastopäästöjä vähentävät ratkaisut ovat Hiedanrannassa vahvoilla.

Yhteinen visio siivittää yhdessä tekemistä

Entä kun tulevaisuudesta ei ole selvää karttaa? Ei ole yleissuunnitelmaa, jossa määritettäisiin tulevien vuosien yhteissuunnittelun periaatteet esimerkiksi rakennusten energiaratkaisuiden, sähkö- ja kaukolämpöverkkojen sekä jätehuoltoratkaisuiden välillä? Miten ekosysteemiä ohjataan, kun kaupunki ei määrittele detaljeja?

Pitää tukeutua siihen, mistä voimme olla yhtä mieltä. Tarvitaan yhteinen visio tulevaisuudesta, jolle sitten voidaan perustaa alustava suunnitelma tulevien vuosien tekemisistä.

Tätä teemme syksyn aikana. Tampereen yliopiston johdolla toteutamme merkittävän työpajasarjan, jonka lopputulos tulee näyttämään suuntaa koko ekosysteemille. Työpajasarjan mallina käytetään Murrosareena-mallia, jossa laaja asiantuntijajoukko eri alojen osaajia tuo näkemyksensä yhteen ja keskustelun kautta muodostavat vaihtoehtoisia toimenpidepolkuja tavoitteeseen pääsemiseksi. Alun perin Aalto-yliopistossa kehitetty malli on akateemisesti pätevä toimintatapa yhteisen vision löytämiseen ja murrokseen valmistautumiseen ja osaltaan sen toteuttamiseen.

Kiinnostuitko? Haluatko olla mukana? Etsimme erityisesti yrityksiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja haluavat kehittyä sekä kehittää uutta yhdessä.

Huom! Tämä on kutsu keskusteluun eikä sido tässä tekstissä mainittuja tahoja kuten Tampereen kaupunkia mihinkään. Kartoitamme toimijoita jotka ovat innostuneita toimimaan aktiivisena osana ekosysteemiä. Tulevien mahdollisten uusien strategisten kumppaneiden kanssa neuvotellaan yhteistyöstä tarkemmin erikseen myöhemmin ilmoitettavalla tavalla.

Jos vastaus on kyllä, varaa palaveriaika laittamalla minulle ja Ilarille viestiä. Palaamme asiaan mahdollisimman pian!

Tuomas Vanhanen
Projektipäällikkö
RECO Resilient Smart City Solutions Ecosystem -projekti

Ota yhteyttä:
tuomas.vanhanen@tampere.fi
ilari.rautanen@tampere.fi

Jaa uutinen